Pyhiinvaellus Pietarin luostareihin 23.8-26.8.2013
Perjantai 23.8.2013
Pietarin pyhiinvaellusmatkan aamu oli koittanut ja odotettu luostarimatka saattoi alkaa. Tapasimme toisemme Helsingin rautatieaseman edustalla perjantaiaamuna, jossa matkan hengellinen johtaja isä Veikko Purmonen toivotti meidät tervetulleiksi Pietarin matkalle. Matkalle lähdettäessä Lehdon liikenteen bussikuski Jussi toivotti meidät myös tervetulleiksi ja kertoi ajomatkan aikataulusta. Bussi olikin aivan täynnä ja meitä matkalaisia oli 33 sekä bussikuski. Juuri ennen rajaa pysähdyimme Teboilin Rajahoville lounaalle. Tämän jälkeen jännittävä passintarkastus ja viisumitarkastus saattoi alkaa. Selvisimme kaikki passien- ja viisumientarkastuksista ja saatoimme jatkaa matkaa rauhassa. Saavuimme alkuillasta Pietariin ja majoittauduimme; osa matkalaisista majoittui Aleksanteri Nevskin luostarihotelliin ja osa Moskova-hotelliin. Vietyämme matkatavarat huoneisiimme menimme kaikki yhdessä syömään illallista Aleksanteri Nevskin lavraan eli suurluostariin. Nevskin luostarin toiminta on alkanut vuonna 1713 ja sen takia tänä vuonna 2013 vietetään luostarin 300-vuotisjuhlaa. Luostari on nimetty Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin mukaan. Luostarin mahtava pääkirkko on Pyhän Kolminaisuuden katedraali. Kävelimme katedraalin ohi kohti trapesaa, johon pyhiinvaellusryhmän illallinen oli katettu. Meille tarjoiltiin punajuurisalaattia, tattaria, kalaa ja teetä. Venäjällä oli menossa vielä Jumalanäidin paasto, koska Venäjän ortodoksikirkoissa noudatetaan juliaanista kalenteria. Tämän takia lihaa ei tarjottu luostarissa. Illallisen jälkeen pääsimme levähtämään pitkän bussimatkan jälkeen. Tuona yönä kannatti ihastella täysikuuta ja kaunista Nevajokea, joka virtasi luostarin vierestä.
Lauantai 24.8.2013
Aamiaisen jälkeen matkasimme bussilla kohti Pietarissa sijaitsevaa Pyhän Johannes Rilalaisen nunnaluostaria, mukanamme oli munkkidiakoni Rodion opastamassa. Neuvostovallan aikana Pyhän Johannes Rilalaisen luostari oli suljettu ja se vaurioitui tuolloin, mutta nyt se oli kunnostettu kauniiksi. Luostarin kirkkosalissa oli kauniit vihertävän valkoiset seinät, ihastuttavia ikoneita ja paljon kukkia. Luostarikuoron heleä ääni loi upean tunnelman kirkkosaliin ja liturgia palvelus oli kaunista katseltavaa. Johannes Kronstadtilainen (s. 19.10.1829 & k. 20.12.1908) perusti tämän nunnaluostarin ja toimi sen hengellisenä johtajana. Hänet haudattiin tähän perustamaansa luostariin ja Venäjän kirkko kanonisoi Johannes Kronstadtilaisen vuonna 1990. Ohjelmaamme kuului tutustuminen Johannes Kronstadtilaisen hautaan, joka sijaitsi kirkkosalin alapuolella. Tässä tilassa oli koottuna myös vanhoja valokuvia muun muassa kirkon entisöinnistä. Pääsimme kunnioittamaan Kronstadtilaisen hautaa ja saimme öljyllä voitelun isä Veikolta haudan vieressä. Hetki Kronstadtilaisen haudalla oli koskettava ja hiljentävä. Tämän liikuttavan hetken jälkeen jatkoimme bussilla matkaa seuraavaan kohteeseen, joka sijaitsi aivan Pietarin keskustassa.
Kazanin Jumalanäidin katedraali (1811) on vaikuttava ulkoapäin ja katedraalin kirkkosali on täynnä kauniita ikoneita. Neuvostovallan aikana katedraali toimi ateismin ja uskontojen historian museona, mutta onneksi ponnistelujen tuloksena katedraali saatiin vähitellen kirkolliseen käyttöön. Katedraalin merkittävin pyhiinvaelluskohde on Kazanin Jumalansynnyttäjän ihmeitätekevä ikoni, joka Venäjän historian vaikeina aikoina on ollut sen kansan suojelija. Kävimme kaikki pyhiinvaeltajat suutelemassa Kazanin ihmeitätekevän Jumalanäidin ikonia. Sen jälkeen pidimme pienen kahvihetken katedraalin lähistöllä tai halukkaat saivat jäädä vielä ihastelemaan katedraalia. Pienen tauon jälkeen palasimme katedraaliin, jossa tapasimme kirkkoherra mitrarovasti Pavel Krasnotsvetovin. Hän otti meidät vastaan iloiten ja kertoi katedraalin historiasta. Kirkkoherra Pavel on toiminut aikoinaan Helsingin venäläisten seurakuntien piirinvalvojana ja siinä ominaisuudessa usein vieraillut Suomessa, myös meidän kirkkomme seurakunnissa, kirkkokunnan keskuksessa Kuopiossa, pappisseminaarissa ja luostareissa. isä Pavel kertoi tarinan ihmeitätekevän ikonin löytymisestä. Tarina kertoo, että tyttölapsi Matrona löysi Kazanin Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista vuonna 1579 ja nyt näytillä oleva Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni on kopio alkuperäisestä.
Seuraavana vierailukohteenamme oli näkyvästä kupolistaan tunnettu Iisakinkirkko (1858), joka on mahtavan näköinen ulkoapäin eikä korkeakattoinen kirkkosali jää myöskään ulkopuolen varjoon. Iisakinkirkossa kiersimme vapaasti kirkkosalia, ihastelimme ikoneita ja kuuntelimme munkkidiakoni Rodionin opastusta kirkosta. Ennen lounasta kävimme vielä tutustumassa kauniiseen vaaleansinisen väriseen Pyhän Nikolaoksen merikatedraaliin eli Pyhän Nikolaoksen ja Jumalan Ilmestymisen muistoille pyhitettyyn katedraaliin. Saimme nähdä katedraalin ala- ja yläkirkot, jotka olivat todella kauniita väritykseltään ja ikoneiltaan. Merikatedraali oli yksi niistä harvoista kirkoista, joka toimi Pietarissa Neuvostovallan aikana jumalanpalveluspaikkana ja muussa seurakunnallisessa käytössä. Katedraalin kirkkoherrana toimii mitrarovasti Bogdan Soiko, joka on myös isä Pavelin tavoin toiminut aikoinaan Helsingin venäläisten seurakuntien piirinvalvojana. Isä Bogdan on Suomen ortodoksisessa kirkossa hyvin tunnettu ja rakastettu. Isä Bogdan otti meidät pyhiinvaeltajat ystävällisesti vastaan katedraalissa, lahjoitti matkalaisille Nikolaoksen ikonit ja kertoi katedraalin remontista ja restauroinnista. Tällä hetkellä Merikatedraali on yksi Pietarin kauneimmista kirkoista.
Nautittuamme lounaan Nevskin lavrassa ja pidettyämme pienen lepohetken lähdimme tutustumaan lavran Kolminaisuuden katedraalissa pidettävään vigiliaan, joka voi kestää jopa neljä tuntia. Meidän tarkoituksemme oli kuitenkin osallistua isä Veikon pitämälle synnintunnustukselle. Venäläisen perinteen mukaan aina ennen ehtoollista tulee käydä synnintunnustuksella. Tämän takia ne pyhiinvaeltajat, jotka halusivat sunnuntaina osallistua liturgiaan, tuli käydä lauantai-iltana vigiliapalveluksessa synnintunnustuksella venäläistä perinnettä kunnioittaen. Synnintunnustuksen ja vigiliaan tutustumisen jälkeen meillä oli illallinen yhdessä Kronstadtin piispa Nazarin kanssa. Piispa Nazari on toiminut aikaisemmin mm. Konevitsan luostarin igumeenina ja tällä hetkellä hän on Nevskin lavran esimies sekä Pietarin muiden luostarien valvoja. Hän otti meidät vastaan hymyssä suin ja kertoi mm. luostarista. Piispa Nazari tunnetaan myös Suomen ortodoksisen kirkon ystävänä. Me olimme onnekkaita, kun saimme tavata piispa Nazarin ja saimme häneltä siunauksen.
Sunnuntai 25.8.2013
Saimme sunnuntaipäiväksi mukaamme Ludmila-oppaan, joka kertoi meille käyntikohteista. Aamulla halukkaat lähtivät klo 7.30 alkavaan liturgiaan, joka pidettiin Kristuksen ylösnousemuksen katedraalissa eli Verikirkossa ("Kirkko veren päällä"). Kirkko on Vapahtajan kirkko ja se on rakennettu Aleksanteri II muistolle. Kirkko on suosittu matkailukohde, koska siellä on upeita mosaiikki-ikoneita, joita on noin 7000 m2. Kauniissa eri väreissä mosaiikki-ikonit loistivat kirkossa ja loivat sinne oman tunnelmansa. Itse liturgia oli ihanan hengellinen ja rauhoittava. Osa meistä pyhiinvaeltajista kävi ehtoollisella muun kirkkokansan mukana. Liturgian jälkeen toimitettiin vielä panihidapalvelus. Vaikka Aleksanteri II murha on ollut murheellinen tapahtuma, niin kirkko on ilon, ylösnousemuksen kirkko. Liturgian jälkeen menimme kahvilaan aamupalalle, jossa oli tarjolla mm. lohi- ja omenapiiraita.
Liturgian ja aamiaisen jälkeen jatkoimme matkaa kohti Pietari-Paavalin linnoitusta ja katedraalia. Linnoitus sijaitsee Pietarissa, Jänissaarella ja linnoituksessa on Pietarin korkein rakennus, 122,5 m korkea Pietari-Paavalin katedraalin kellotorni. Pietari Suuri perusti linnoituksen 1703 suurta Pohjan sotaa varten. Katedraaliin on haudattu lähes kaikki Venäjän keisarit ja keisarinnat 1700-1900-luvuilla, kuten Pietari Suuri, Aleksanteri II perheineen ja Aleksanteri III. Myös Nikolai II perheineen (k. 1917) on haudattu katedraaliin ja heidät on kanonisoitu eli julistettu pyhiksi marttyyrikuolemansa takia. Teimme katedraalissa kävelykierroksen ja näimme monia hautoja, upeita koristeluja sekä mahtavan ikonostaasin. Kävelimme linnoituksen pihalla ja menimme kuuntelemaan tykin laukauksen, joka nykyään enää ilmoittaa mm. lounasajan. Pietari-Paavalin linnoituksen vierailun jälkeen kävimme tutustumassa Optino Pustinin podvoriessa. Tämä luostari on Optino Pustinin erakkoluostarin alaluostari, joka toimii Pietarissa. Paikallinen pappi kertoi meille kirkosta ja esitteli meille kaunista kirkkoa sekä kertoi luostarin kuoron olevan loistava. Ennen lounasta jatkoimme matkaa vielä Jumalansynnyttäjän Feodorovskaja-ikonin katedraaliin (Poltavskaja ulitsa). Kirkko oli kauniin valkoinen ulkoapäin ja myös sisällä oli valkoisen seesteistä. Kirkko oli vähän aikaa sitten kunnostettu, koska se oli pahoin tuhoutunut Neuvostovallan aikana. Kirkossa oli kunnostettu ala- ja yläkirkot, jossa yläkirkossa oli valtavan korkea ikonostaasi.
Kävimme lounaalla lavran trapesassa, jonka jälkeen jatkoimme heti matkaa päivän viimeisiin käyntikohteisiin. Bussilla matkasimme katsomaan Pyhän Kolminaisuuden katedraalia eli Izmailovin katedraalia (Jumalanilmestymisen katedraali). Katedraali oli vaikuttava sisältä päin, koska kirkkosalin katto oli korkealla ja kirkkosalissa oli vaikuttavia ikoneita. Kirkossa oli menossa palvelus ja kuulimme kaunista kirkkolaulua. Kävimme ihailemassa ikoneita ja nautimme hartaasta tunnelmasta. Kirkkoa sanotaan myös Izmailovin katedraaliksi, koska alun perin kirkko kuului Izmailovin rykmentille, joka oli yksi tsaarin henkivartiokaartin joukko-osastoista. Illan viimeisenä kohteenamme oli Novodevitšin nunnaluostari Pietarissa. Olimme siihen aikaan liikkeellä, että luostarin kirkossa oli menossa palvelus ja pääsimme kuuntelemaan sen loppuun. Paikallinen pappi antoi meille öljyllä voitelun. Ihastelimme kirkkoa ja luostarin viihtyisää ympäristöä, jossa ruusut kukkivat. Pysähdyimme hetkeksi käymään luostarikaupassa, jossa oli erilaisia ikoneita, kirjoja, tuohuksia, teetä ja muuta ortodoksista tavaraa. Mukavan päätöskohteen jälkeen saatoimme jälleen matkata kohti lavraa ja illallispöytää. Illallisen jälkeen opas Ludmila piti pienen opastuksen lavrasta. Ludmila kertoi Pyhän Kolminaisuuden katedraalista ja miten luostarissa asutaan. Upean sunnuntaipäivän päätteeksi kiitimme Ludmila-opasta hienosta opastuksesta.
Maanantai 26.8.2013
Maanantaiaamuna meillä oli aikaa tuliaisten ostoon tai muuhun vapaaseen toimintaan ennen paluumatkalle lähtöä. Lähellä Moskova-hotellia ja Nevskin lavraa oli ihania ortodoksisia kauppoja, joista sai mm. ikoneita, tuohuksia, pashamuotteja, koruja ja jumalanpalvelustavaraa. Aamulla saattoi myös mennä kuuntelemaan kaunista palvelusta Nevskin lavran katedraaliin ja nauttia vielä kauniista hengellisyydestä ennen paluumatkaa. Keskipäivällä lähdimme bussilla paluumatkalle. Vierailimme matkalla Lintulan entisessä luostarissa, jossa nunna Maria otti meidät iloisesti vastaan. Hän esitteli vielä rakennettavaa Lintulan luostaria, joka oli jo nyt todella kaunis. Ympäristö oli ihastuttava ja äiti Marian talo puutarhoineen viehättävä. Ennen matkan jatkumista äiti Maria tarjosi meille hyvää puhdasta kaivovettä. Bussimatka taittui Viipurin kaupungin läpi ja bussikuski Jussi kertoi kaupungin nähtävyyksistä. Saavuimme Helsinkiin illalla. Matka oli ollut ikimuistoinen, iloinen ja hengellinen. Pietarissa oli upeata; kaupungin hengellinen elämä on vahvaa ja aina kirkoissa sekä luostareissa vieraillessaan tuntui, että oli joku palvelus meneillään. Saimme tällä matkalla nähdä valtavan monia kirkkoja ja luostareita sekä tavata merkittäviä hengellisiä johtajia. Bussimatkan lopulla lauloimme yhdessä kaikkien pyhiinvaeltajien kanssa sekä osa matkalaisista piti kiitospuheita isä Veikolle ja niin kiitän minäkin puolestani - Kiitos isä Veikko ja muut pyhiinvaeltajat tästä ikimuistoisesta matkasta!
Janie Niemi
Sinun nimesi on Rakkaus: älä hylkää minua eksyvää.
Sinun nimesi on Voima: vahvista minua, joka olen nääntymäisilläni ja lankean.
Sinun nimesi on Valkeus: valaise sieluni, jonka maailman himot ovat pimentäneet.
Sinun nimesi on Rauha: rauhoita levoton sieluni.
Sinun nimesi on Armo: älä lakkaa armahtamasta minua.
Kuvat Janie Niemi
